Superfoodit -uhka vai mahdollisuus

Tällä kertaa vuorossa pohdintaa superfoodeista.

Kaupallisia superfoodeja ovat mm. goji-marjat, chiansiemenet, maca, spirulina, pakuri viherjauheet ja muut marjat. Tosin se, mitä superfoodiksi kutsutaan, ei ole ihan selkeästi määritelty. Erilaiset kaupat ja valmistajat kutsutavat ruoka-aineita superfoodeiksi vähän oman lajittelun mukaan.

Superfoodit tulivat kuluttajille tutuksi 2010 jälkeen ja mielestäni niiden suosio on hieman hiipunut. Superfoodien ajatuksenahan on lisätä oman ruokavalion terveellisyyttä erilaisten ja helppojen jauhojen avulla. Tämähän juuri on se mikä houkuttaa kuluttajia: helppous ja vaivattomuus. Jos oma ruokavalio ei ole ihan suositusten mukainen, superfoodi auttaa korjaamaan tilannetta. Tätähän kuluttaja haluaakin kuulla: quick fixejä parantamaan omaa oloaan!

"Superruoat eivät ole uusi keksintö - pikemminkin päinvastoin. Useilla nykyään superruoaksi kutsuttavalla aineella on pitkä historia, ja niitä on käytetty useissa kulttuureissa jo satoja (ellei tuhansia) vuosia. Yksinkertaisesti superfoodeilla tarkoitetaan ruoka-aineita, joilla on erittäin korkea ravinnetiheys. Toisin sanoen superfoodit sisältävät paljon ravinteita (runsaasti vitamiineja, hivenaineita ja mineraaleja) tiiviissä ja helppokäyttöisessä muodossa. Superfoodit tunnistaa usein tummasta ja syvästä väristä, eikä niistä löydy E-koodien täyttämää tuoteselostetta, sillä superfood on mahdollisimman luonnollista, usein villinä kasvavaa ravintoa." (Tikis -verkkosivusto)

Se mitä superfoodeista ei yleensä mainita, on niiden laatu ja tuoteturvallisuus. Koska superfoodeja on tarjolla monenmoista lajia, viranomaisten on mahdoton tarkkailla niitä. Valitettavasti superfoodit eivät aina ole luonnollista ravintoa ilman e-koodeja. Esimerkiksi Kiinasta tuotu goji-marja tai ashwagandha-jauhe ei loppupeleissä ehkä sisälläkään 100%:sti vastaavaa tuotettu. On tullut esille, että joissakin lisäravinteessa/superfoodissa on ollut vain muutama prosentti kyseistä tuotetta ja loppu onkin ollut jotain aivan muuta, myrkyllisiä lisäaineita. Siis aivan karmeaa. Kuluttaja on luullut parantavansa omaa terveyttään ja onkin saanut kehoonsa vain lisäaineita ja pahimmassa tapauksessa myrkkyjä. Kaupallisten superfoodien pulma on juuri tämä, ne ovat elintarvikkeita ja valmistettu muualla kuin luonnossa.

Mites on sitten luonnon superfoodien laita? Esimerkkinä näistä Suomen mustikat, puolukat, pakuri, sieni, villiiyrtit? Näitä luonnon omia antioksidantteja suosittelisin ihan kaikille. Nämä ovat luonnon ruokaa ja NÄITÄ ovat ihmiset käyttäneet jo satoja ellei jopa tuhansia vuosia. Otsikkoon viitaten sanoisin, että superfoodit elintarvikealalla voivat olla uhka ja mahdollisuus riippuen niiden keräämis- ja valmistamisprosesseista. Se voi olla mahdollisuus, jos tuotetta osataan käsitellä puhtaasti ja tuotteeseen ei lisätä mitään muuta keinotekoista. Jotkut elintarvikevalmistajat, kuten Puhdistamo on osannut tämän valmistamisprosessin ja heidän tuotteensa ovat olleet laadukkaita ja puhtaita. Lisäksi he markkinoivat tuotteitaan "oikealla tavalla" vedoten juuri laatuun ja tuotteiden lisäaineettomuuteen. Puhdistamo on myös suomalainen yritys, joka vielä lisää kuluttajien luottamusta.

Toisaalta miksi hukata omia rahoja teollisiin superfoodeihin kun niitä voi itse kerätä ilmaiseksi metsästä? Tässä tapauksessa saat tuotetta 100% verran. Kumman sinä valitset, kaupallisen vai oikeasti luonnonmukaisen superfoodin?

💓 Jennikatja